Suomi–Ukraina-investointiväline (Finland–Ukraine Investment Facility, FUIF) on Ukrainan jälleenrakentamista varten luotu suomalainen kehityspoliittinen instrumentti. Se rahoittaa Ukrainan julkisen sektorin investointeja, joissa käytetään suomalaisia tuotteita, palveluita, teknologiaa ja osaamista. Rakenteeltaan se muistuttaa Suomen aiempaa julkisen sektorin investointitukea (PIF), mutta se on suunniteltu nopeampaan käsittelyyn.
Miten rahoitus toimii
- Ukraina ottaa investointilainan kaupalliselta pankilta. Ulkoministeriö neuvottelee luottolinjat osallistuvien kansainvälisten luottolaitosten kanssa, ja viejä valitsee niistä yhden.
- Ulkoministeriö maksaa lainan kaikki korot ja osan investointikustannuksista, jotta OECD:n edellyttämä 35 %:n lahja-aste täyttyy.
- Finnvera antaa lainalle 100 %:n takauksen (ostajaluottotakuu).
- Päävastuu hankkeen kustannuksista on Ukrainalla.
Keskeiset säännöt
| Vaatimus | Ulkoministeriön ilmoittama sääntö |
|---|---|
| Kelpoiset hankkeen omistajat | Ukrainan julkinen sektori: ministeriöt, valtion virastot, kunnat, valtionyhtiöt ja muut julkiset yritykset |
| Suomalainen sisältö | Vähintään 33 % investoinnin arvosta (Finnveran hyväksymänä). Toteuttavan yrityksen on oltava Suomeen rekisteröity |
| Hankekoko | Käytännössä noin 10–20 miljoonaa euroa. Pankit eivät myönnä alle 10 miljoonan euron lainoja, ja ministeriön resurssit rajaavat koon noin 20 miljoonaan euroon |
| Rakentaminen | Rakennuskustannukset saavat olla enintään 40 % |
| Kapasiteetin vahvistaminen | Vähintään 10 % rahoituksesta kapasiteetin vahvistamiseen ja kestävyyden varmistamiseen |
| Agenttipalkkiot | Hanketta valmistelevien agenttien palkkiot saavat olla enintään 5 % hankkeen kokonaiskustannuksista |
| Kaupallinen kannattamattomuus | Hankkeen on oltava kaupallisesti kannattamaton eli se ei pysty maksamaan kaupallista lainaa omilla tuloillaan |
Ulkoministeriön mainitsemia tyypillisiä aloja ovat uusiutuva energia, sähköverkot, digitaaliset palvelut, meteorologia, koulutus, terveys, kiertotalous, vesihuolto ja jätehuolto. Mitään kehitysyhteistyöhön kelpoista alaa ei ole rajattu pois.
Prosessi vaihe vaiheelta
- Konseptipaperi. Suomalainen yritys tai organisaatio tai ukrainalainen julkisen sektorin toimija lähettää konseptipaperin ulkoministeriölle (pohja ministeriön verkkosivuilla).
- Arviointi. Ulkoministeriö ja Ukraina arvioivat konseptin yhdessä kahdeksan kriteerin perusteella. Niihin kuuluvat kehitysvaikutukset, Ukrainan omistajuus ja prioriteetti, hankkeen omistajan ja viejän kapasiteetti, hankkeen valmiusaste, ympäristö-, sosiaaliset ja ihmisoikeusriskit sekä suomalainen lisäarvo.
- Ukrainan priorisointi. Vähimmäisvaatimus on vastuullisen ukrainalaisen toimijan tukikirje, mutta Ukraina tekee lopullisen valinnan kansallisten prioriteettiensa perusteella.
- Hankedokumentti. Ukrainalainen toimija ja suomalainen yritys laativat sen yhdessä ulkoministeriön palkkaamien konsulttien tuella.
- Lopullinen päätös. Se edellyttää ulkoministeriön myönteistä arviota, Ukrainan hallinnon hyväksyntää, Ukrainan lain mukaista tarjouskilpailua ja allekirjoitettua kauppasopimusta, Finnveran takuupäätöstä sekä rahoitussopimusta pankin ja Ukrainan valtiovarainministeriön välillä.
Tulokset tähän mennessä – ja miksi valmistelu ratkaisee
Vuoden 2025 kierroksella ulkoministeriö, Business Finland ja Finnvera arvioivat konseptipaperit maaliskuussa 2025. Niistä 32 katsottiin rahoituskelpoisiksi ja lähetettiin Ukrainalle, joka valitsi neljä hanketta. Ne sisältyvät Ukrainan vuoden 2026 valtion talousarvioon:
- Ukrainan hydrometeorologisen keskuksen sääpalvelukyvyn parantaminen siviilipuolustuksen tueksi – 16,0 milj. €
- Hajautettu varavoimantuotanto, vaihe II, Poltavan alue – 11,4 milj. €
- Vaihe III, Tšerkasyn alue – 11,4 milj. €
- Vaihe IV, Lvivin alue – 22,8 milj. €
Neljä hanketta 32 rahoituskelpoisesta konseptista kertoo, kuinka kilpailtu instrumentti on. Ukrainan omistajuus ja kansallinen prioriteetti ovat ratkaisevia, samoin konseptin kypsyys edetä nopeasti.
Seuraa uusia kierroksia: konseptiarvioinnit on toteutettu kierroksina (esim. “FUIF concept review 2025”). Tarkista ulkoministeriön FUIF-sivulta, onko uusi kierros avoinna.
Tulossa: uusi laki julkisesti tuetuista investointiluotoista
FUIF:iä säätelee nykyisin vuoden 2000 laki kehitysmaille myönnettävistä korkotukiluotoista. Hallitus esitti 5.11.2026 sen korvaamista uudella lailla kehitysmaille myönnettävistä julkisesti tuetuista investointiluotoista. Ulkoministeriön mukaan esitys:
- mahdollistaisi luottojen myöntämisen Finnvera-konsernin yhtiöiden (Finnvera Oyj ja Suomen Vientiluotto Oy) sekä pankkien ja muiden luottolaitosten kautta. Tämä voisi helpottaa hankerahoitusta erityisesti pk-yrityksille, joille yksityistä rahoitusta ei ole riittävästi saatavilla;
- kirjaisi lakiin Suomen kansallisen edun vaatimuksen, mikä vastaa Finnveran nykyistä käytäntöä;
- selkeyttäisi lahjaosaa, luottoriskin kattamista, valvontaa ja takaisinperintää koskevia säännöksiä.
Ulkoministeriö vastaisi edelleen tuen myöntämisestä. Esitys on vielä eduskunnan käsiteltävänä, joten tarkista sen tilanne ennen kuin nojaat uusiin sääntöihin.
Kenelle tämä on olennaista?
- Suomalaiset teknologia- ja palveluyritykset, jotka pystyvät toteuttamaan 10–20 miljoonan euron julkisen sektorin hankkeen, jossa on vähintään 33 % suomalaista sisältöä.
- Ukrainalaiset kunnat, virastot ja valtionyhtiöt, jotka etsivät edullista rahoitusta suomalaisen kumppanin kanssa.
Lähteet
Luvut lähteiden ilmoittamina mainittuina päivinä.
- Ministry for Foreign Affairs of Finland – Finland–Ukraine Investment Facility
- Finnish Government – FUIF concept review 2025 open
- Finnvera – Joint Statement of Intent (mentions FUIF cooperation)
- Ministry for Foreign Affairs of Finland – Government proposes reform of legislation on financing investment projects in developing countries (5 November 2026)